Investor's wiki

Vakavaraisuussuhde

Vakavaraisuussuhde

Mikä on vakavaraisuussuhde?

Vakavaraisuussuhde on keskeinen mittari, jolla mitataan yrityksen kykyä täyttää pitkäaikaiset velkasitoumukset, ja sitä käyttävät usein mahdolliset yrityslainanantajat. Vakavaraisuusaste ilmaisee, onko yrityksen kassavirta riittävä kattamaan sen pitkäaikaiset velat ja on siten sen taloudellisen terveyden mittari. Epäsuotuisa suhdeluku voi viitata jonkin verran todennäköisyyteen, että yritys laiminlyö velkasitoumusnsa.

Vakavaraisuussuhteiden ymmärtäminen

Vakavaraisuusaste on yksi monista mittareista, joilla määritetään, pystyykö yritys pysymään vakavaraisena pitkällä aikavälillä. Vakavaraisuussuhde on kattava vakavaraisuuden mitta, sillä se mittaa yrityksen todellista kassavirtaa nettotulon sijaan laskemalla takaisin poistot ja muut muut kuin käteiskulut arvioidakseen yrityksen kykyä pysyä pystyssä.

Se mittaa tätä kassavirtakapasiteettia suhteessa kaikkiin velkoihin eikä vain lyhytaikaiseen velkaan. Näin vakavaraisuussuhde arvioi yrityksen pitkän aikavälin terveyttä arvioimalla sen pitkäaikaisen velan takaisinmaksukykyä ja sen korkoa.

Vakavaraisuussuhteet vaihtelevat toimialoittain. Yrityksen vakavaraisuussuhdetta tulee sen vuoksi verrata sen kilpailijoihin samalla toimialalla kuin erillään.

Vakavaraisuussuhdeterminologiaa käytetään myös arvioitaessa vakuutusyhtiöitä, verrattaessa niiden pääoman suuruutta suhteessa maksutuloon ja mitataan riskiä, joka vakuutuksenantajalle kohtaa korvauksista , joita se ei voi kattaa.

Tärkeimmät vakavaraisuussuhteet ovat velkaantumisaste, korkokate, omavaraisuusaste ja velkaantumisaste (D/E). Näitä toimenpiteitä voidaan verrata maksuvalmiussuhteisiin,. joissa otetaan huomioon yrityksen kyky täyttää lyhyen aikavälin velvoitteet keskipitkän tai pitkän aikavälin velvoitteiden sijaan.

Vakavaraisuussuhteiden tyypit

Koron kattavuussuhde

Korkokate lasketaan seuraavasti :

Kiinnostus Kattavuussuhde=EBITkorkokulut<annotation encoding="application/x" -tex">\text=\frac{\text}{\text}< span class="pstrut" style="height:3em;">KorkokulutEBIT</ span>

missä:

  • EBIT = tulos ennen korkoja ja veroja

Korkokate mittaa, kuinka monta kertaa yritys pystyy kattamaan nykyiset korkomaksunsa käytettävissä olevilla ansioillaan. Toisin sanoen se mittaa turvamarginaalia, joka yrityksellä on maksaa velkalleen korkoa tietyn ajanjakson aikana.

Mitä suurempi suhde, sitä parempi. Jos suhdeluku putoaa 1,5:een tai alle, se voi viitata siihen, että yrityksellä on vaikeuksia maksaa velkojensa korkoja.

Velka-omaisuussuhde

Velka -omaisuussuhde lasketaan seuraavasti:

Velka -to-assets Ratio=velkaomaisuus\text=\frac{\text}{\text}< span class="katex-html" aria-hidden="true">velka-omaisuussuhde=< /span>OmaisuusVelka span>

Velkaantumisaste mittaa yrityksen kokonaisvelkaa suhteessa kokonaisvarallisuuteen. Se mittaa yrityksen vipuvaikutusta ja osoittaa, kuinka suuri osa yrityksestä on rahoitettu velalla verrattuna omaisuuteen, ja siten sen kykyä maksaa velkansa pois käytettävissä olevilla varoillaan. Korkeampi suhdeluku, erityisesti yli 1,0, osoittaa, että yritys on merkittävästi rahoitettu velalla ja sillä voi olla vaikeuksia täyttää velvoitteitaan.

Omavaraisuusaste

Omavaraisuusaste lasketaan seuraavasti:

SER=TSE Varasteet yhteensämissä: SER =Omien omavaraisuusaste</ mrow>TSE=Oma pääoma yhteensä</ mstyle>\begin&\text=\frac{\text}{\ teksti{Vara yhteensä}}\\textbf\&\text!=!\text\&\text!=!\ text{Osakepääoma yhteensä}\end

Omavaraisuusaste eli omavaraisuus osoittaa, kuinka suuri osa yrityksestä on rahoitettu omalla pääomalla eikä velalla. Mitä suurempi luku, sitä terveempi yritys on. Mitä pienempi luku, sitä enemmän yrityksellä on kirjanpidossa velkaa suhteessa omaan pääomaan.

Velan suhde omaan pääomaan (D/E).

Velkaantumisaste ( D/E) lasketaan seuraavasti:

Velka Omavaraisuusaste=velkakantaOma pääoma\text{Velan suhde pääomaan}=\frac{\text}{\text}

D/E-suhde on samanlainen kuin velka-omaisuussuhde, sillä se osoittaa, kuinka yritys rahoitetaan, tässä tapauksessa velalla. Mitä korkeampi suhde on, sitä enemmän velkaa yrityksellä on kirjanpidossa, mikä tarkoittaa, että maksukyvyttömyyden todennäköisyys on suurempi. Suhteessa tarkastellaan, kuinka suuri osa velasta voidaan kattaa omalla pääomalla, jos yritys joutuisi selvitystilaan.

Vakavaraisuussuhteet vs. likviditeettisuhteet

Vakavaraisuus- ja likviditeettisuhteet ovat samankaltaisia, mutta niissä on joitain merkittäviä eroja. Molemmat taloudelliset tunnusluokat osoittavat yrityksen terveyttä. Suurin ero on se, että vakavaraisuussuhteet tarjoavat pidemmän aikavälin näkymät yritykselle, kun taas maksuvalmiussuhteet keskittyvät lyhyemmälle aikavälille.

Vakavaraisuussuhteissa tarkastellaan yrityksen kaikkia varoja, mukaan lukien pitkäaikaiset velat, kuten yli vuoden maturiteetit. Maksuvalmiussuhteissa puolestaan tarkastellaan vain likvideimpiä varoja,. kuten käteistä ja jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita,. ja sitä, miten niitä voidaan käyttää tulevien velvoitteiden kattamiseen lähitulevaisuudessa.

Vakavaraisuussuhteiden rajoitukset

Yrityksellä voi olla vähän velkaa, mutta jos sen kassanhallintakäytännöt ovat huonot ja ostovelat kasvavat tämän seurauksena, sen vakavaraisuus ei välttämättä ole niin vakaa kuin pelkkä velkaa sisältävät toimenpiteet osoittaisivat.

On tärkeää tarkastella erilaisia suhteita, jotta voit ymmärtää yrityksen todellisen taloudellisen tilanteen sekä ymmärtää syyn siihen, miksi suhdeluku on mitä se on. Lisäksi numero itsessään ei anna paljon viitteitä. Yritystä on verrattava yrityksiinsä, erityisesti alan vahvoihin yrityksiin, jotta voidaan määrittää, onko suhde hyväksyttävä vai ei.

Esimerkiksi lentoyhtiöllä on enemmän velkaa kuin teknologiayrityksellä pelkästään sen liiketoiminnan luonteen vuoksi. Lentoyhtiön on ostettava lentokoneita, maksettava lentohallitilasta ja ostettava lentopolttoainetta; kustannukset, jotka ovat huomattavasti suuremmat kuin teknologiayrityksen koskaan joutuvat kohtaamaan.

Kohokohdat

  • Tärkeimmät vakavaraisuusluvut ovat velkaantumisaste, korkokate, omavaraisuusaste ja velkaantumisaste (D/E).

  • Vakavaraisuussuhteet ja maksuvalmiussuhteet mittaavat molemmat yrityksen taloudellista tilaa, mutta vakavaraisuussuhteilla on pidemmän aikavälin näkymät kuin maksuvalmiussuhteilla.

  • Vakavaraisuusaste tutkii yrityksen kykyä maksaa pitkäaikaiset velat ja velvoitteet.

  • Vakavaraisuussuhteita käyttävät usein mahdolliset lainanantajat arvioidessaan yrityksen luottokelpoisuutta sekä mahdolliset joukkovelkakirjasijoittajat.

UKK

Miten vakavaraisuussuhde lasketaan?

Vakavaraisuusaste mittaa yrityksen kassavirtaa, joka sisältää muut kuin kassakulut ja poistot, kaikkia velkasitoumuksia vastaan. Harkitse esimerkiksi velka-omaisuussuhdetta, suosittua mittaria, joka mittaa yrityksen varojen rahoituksen velalla, jossa velka-omaisuus on yhtä suuri kuin kokonaisvelka jaettuna kokonaisvaroilla. Toinen yleinen vakavaraisuussuhde, velkaantumisaste (D/E) osoittaa, kuinka taloudellisesti velkaantunut yritys on, missä velkasuhde omaan pääomaan on yhtä kuin kokonaisvelka jaettuna omalla pääomalla.

Mitä eroa on vakavaraisuussuhteella ja likviditeettisuhteella?

Vakavaraisuusasteet, joita kutsutaan myös velkasuhteiksi, analysoivat vaikutusta pitkäaikaisiin velvoitteisiin ja yrityksen kykyyn jatkaa toimintaansa pidemmällä aikavälillä. Maksuvalmiussuhteissa sitä vastoin tarkastellaan kahta päätavoitetta: yrityksen kykyä maksaa alle vuoden erääntyneitä lyhytaikaisia velkoja ja kykyä myydä omaisuutta nopeasti käteisvarojen hankkimiseksi.

Mitä ovat vakavaraisuussuhteet?

Vakavaraisuusaste mittaa, kuinka hyvin yrityksen kassavirta pystyy kattamaan pitkäaikaisen velkansa. Vakavaraisuussuhteet ovat keskeinen mittari yrityksen taloudellisen tilan arvioinnissa, ja niitä voidaan käyttää määrittämään todennäköisyyttä, että yritys laiminlyö velkansa. Vakavaraisuussuhteet eroavat maksuvalmiussuhteista, jotka analysoivat yrityksen kykyä täyttää lyhytaikaiset velvoitteensa.