Corporate Governance
Mitä on Corporate Governance?
Corporate Governance on sääntöjen, käytäntöjen ja prosessien järjestelmä, jolla yritystä ohjataan ja valvotaan. Corporate Governance sisältää olennaisesti yrityksen monien sidosryhmien,. kuten osakkeenomistajien, ylimmän johdon, asiakkaiden, tavarantoimittajien, rahoittajien, valtion ja yhteisön, etujen tasapainottamisen.
Koska hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä tarjoaa puitteet myös yrityksen tavoitteiden saavuttamiselle, se kattaa käytännössä kaikki johtamisen osa-alueet toimintasuunnitelmista ja sisäisestä valvonnasta suorituksen mittaamiseen ja yritystietojen julkistamiseen.
Yrityshallinnon ymmärtäminen
Hallinto tarkoittaa erityisesti joukkoa sääntöjä, valvontaa, käytäntöjä ja päätöksiä, jotka on otettu käyttöön sanelemaan yritysten käyttäytymistä. Valtuutetut neuvonantajat ja osakkeenomistajat ovat tärkeitä sidosryhmiä, jotka vaikuttavat epäsuorasti hallintoon, mutta nämä eivät ole esimerkkejä itse hallinnosta. Hallituksella on keskeinen rooli hallinnossa, ja sillä voi olla merkittäviä seurauksia osakkeiden arvostukseen.
Yrityksen hallintotapa on sijoittajalle tärkeä, koska se osoittaa yrityksen suuntaa ja liiketoiminnan rehellisyyttä. Hyvä hallintotapa auttaa yrityksiä rakentamaan luottamusta sijoittajien ja yhteisön kanssa. Tämän seurauksena yritysten hallinnointi auttaa edistämään taloudellista elinkelpoisuutta luomalla markkinaosapuolille pitkän aikavälin sijoitusmahdollisuuden.
Yrityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tiedottaminen on keskeinen osa yhteisö- ja sijoittajasuhteita. Esimerkiksi Apple Inc.:n sijoittajasuhdesivustolla yritys esittelee johtajuutensa – johtoryhmänsä, hallituksensa – ja hallintonsa, mukaan lukien sen komiteoiden työjärjestykset ja hallintoasiakirjat, kuten säännöt, osakeomistusta koskevat ohjeet, ja yhtiöjärjestys.
Useimmat yritykset pyrkivät korkeatasoiseen hallintotapaan. Monille osakkeenomistajille ei riitä, että yritys on vain kannattava; Sen on myös osoitettava hyvää yrityskansalaisuutta ympäristötietoisuuden, eettisen käyttäytymisen ja järkevien yritysjohtamiskäytäntöjen avulla. Hyvä hallintotapa luo läpinäkyvät säännöt ja kontrollit, joissa osakkeenomistajat, johtajat ja toimihenkilöt ovat yhdenmukaistaneet kannustimet.
Corporate Governance ja hallitus
Hallitus on ensisijainen suora sidosryhmä, joka vaikuttaa yhtiön hallintoon. Hallituksen jäsenet ovat osakkeenomistajien valitsemia tai muiden hallituksen jäsenten nimittämiä, ja he edustavat yhtiön osakkeenomistajia.
Hallituksen tehtävänä on tehdä tärkeitä päätöksiä, kuten yhtiön toimihenkilöiden nimitykset, johdon palkitseminen ja osinkopolitiikka. Joissakin tapauksissa hallituksen velvoitteet ulottuvat pidemmälle kuin taloudellinen optimointi, kuten silloin, kun osakkeenomistajien päätöksissä vaaditaan tiettyjen sosiaalisten tai ympäristönäkökohtien priorisointia.
Hallitukseen tulee koostua monipuolinen joukko henkilöitä, joilla on osaamista ja tietämystä liiketoiminnasta sekä niitä, jotka voivat tuoda uutta näkökulmaa yrityksen ja toimialan ulkopuolelta.
Hallitukset koostuvat usein sisäisistä ja riippumattomista jäsenistä. Sisäpiiriläiset ovat suuria osakkeenomistajia, perustajia ja johtajia. Riippumattomat johtajat eivät jaa sisäpiiriläisten siteitä, vaan heidät valitaan heidän kokemuksensa muiden suuryritysten johtamisesta tai johtamisesta. Riippumattomien katsotaan olevan avuksi hallinnossa, koska he laimentavat vallan keskittymistä ja auttavat saamaan osakkeenomistajien edut sisäpiiriläisten etujen mukaiseksi.
Hallituksen tulee varmistaa, että yhtiön hallinnointi- ja ohjauspolitiikkaan sisältyvät yhtiön strategia, riskienhallinta, vastuullisuus, läpinäkyvyys ja eettiset liiketoimintatavat.
Esimerkkejä Corporate Governancesta
Volkswagen AG
Huono hallintotapa voi kyseenalaistaa yrityksen luotettavuuden, rehellisyyden tai velvollisuuden osakkeenomistajia kohtaan; joilla kaikilla voi olla vaikutuksia yrityksen taloudelliseen terveyteen. Suvaitsevaisuus tai laittoman toiminnan tukeminen voi aiheuttaa skandaaleja, jotka raivosivat Volkswagen AG:n syyskuusta 2015 alkaen.
"Dieselgaten" yksityiskohtien kehitys (kuten tapaus tuli tunnetuksi) paljasti, että autonvalmistaja oli vuosia tarkoituksella ja järjestelmällisesti takinnut moottorin päästölaitteita autoihinsa manipuloidakseen saastetestien tuloksia Amerikassa ja Euroopassa. Volkswagen näki osakkeensa pudonneen lähes puoleen arvostaan skandaalin alkamisen jälkeisinä päivinä, ja sen maailmanlaajuinen myynti ensimmäisen täyden kuukauden aikana uutisen jälkeen laski 4,5 %.
VW:n lautarakenne oli syy siihen, miten päästöjen takila tapahtui, eikä sitä saatu kiinni aikaisemmin. Toisin kuin useimmissa yrityksissä yleinen yksitasoinen hallitusjärjestelmä, VW:ssä on kaksitasoinen hallitusjärjestelmä, joka koostuu johtoryhmästä ja hallintoneuvostosta. Hallintoneuvoston oli tarkoitus valvoa johtoa ja hyväksyä yhtiön päätöksiä; siltä puuttui kuitenkin riippumattomuus ja valtuudet näiden tehtävien hoitamiseen.
Hallintoneuvostoon kuului suuri osa osakkeenomistajista. Hallintoneuvoston jäsenten määräysvallassa oli 90 prosenttia osakkeenomistajien äänivallasta. Ei ollut todellista riippumatonta valvojaa; osakkeenomistajat hallitsivat hallintoneuvostoa, mikä poisti hallintoneuvoston tarkoituksen valvoa johtoa ja työntekijöitä ja heidän toimintaansa yrityksessä, mikä tietysti sisälsi takilapäästöt.
Enron ja Worldcom
Julkisten ja hallitusten huoli yritysten hallinnosta on taipumus haihtua ja hiipua. Usein kuitenkin paljon julkisuutta saaneet paljastukset yritysten väärinkäytöksistä herättävät kiinnostusta aihetta kohtaan. Esimerkiksi yritysten ohjausjärjestelmästä tuli kiireellinen kysymys Yhdysvalloissa 2000-luvun vaihteessa, kun petolliset käytännöt ajoivat konkurssiin korkean profiilin yritykset, kuten Enron ja WorldCom.
Enronin ongelmana oli, että sen hallitus luopui monista eturistiriitoja koskevista säännöistä sallimalla talousjohtajan (CFO) Andrew Fastow'n luoda itsenäisiä, yksityisiä kumppanuuksia harjoittaakseen liiketoimintaa Enronin kanssa. Itse asiassa tapahtui, että näitä yksityisiä kumppanuuksia käytettiin Enronin velkojen ja vastuiden piilottamiseen, mikä olisi vähentänyt yhtiön voittoa merkittävästi.
Se, mitä Enronissa tapahtui, oli selkeästi yrityksen hallinnon puute, jonka olisi pitänyt estää näiden tappiot peittävien kokonaisuuksien luominen. Yrityksessä oli myös yritysilmapiiri, jossa huipulla oli epärehellisiä ihmisiä (Fastow) aina sen kauppiaisiin, jotka tekivät laittomia liikkeitä markkinoilla.
Sekä Enronin että Worldcomin skandaalit johtivat Sarbanes-Oxley-lain hyväksymiseen vuonna 2002,. joka asetti yrityksille tiukemmat kirjanpitovaatimukset sekä tiukemmat rikosoikeudelliset seuraamukset niiden ja muiden arvopaperilakien rikkomisesta. Tavoitteena oli palauttaa yleisön luottamus julkisiin yhtiöihin ja niiden toimintaan.
PepsiCo
On tavallista kuulla esimerkkejä huonoista yritysjohtajista, lähinnä siksi, että sen vuoksi jotkut yritykset räjähtävät ja päätyvät uutisiin. On harvinaista kuulla yrityksistä, joilla on hyvä hallintotapa, koska hyvä hallintotapa pitää ne poissa uutisista, koska skandaalia ei ole tapahtunut.
Yksi yhtiö, joka on johdonmukaisesti noudattanut hyvää hallintotapaa ja pyrkii päivittämään sitä usein, on PepsiCo. Laatiessaan vuoden 2020 valtakirjaa PepsiCo otti sijoittajien panoksen keskittyäkseen kuuteen alueeseen:
Hallituksen kokoonpano, monimuotoisuus ja virkistys sekä johtajuusrakenne
Pitkän aikavälin strategia, yrityksen tarkoitus ja kestävyyskysymykset
Hyvät hallintotavat ja eettinen yrityskulttuuri
Henkilöpääoman hallinta
Palkitsemiskeskustelu ja -analyysi
Osakkeenomistajien ja sidosryhmien osallistuminen
Yhtiö sisällytti valtakirjaansa vierekkäisen grafiikan, joka kuvaa nykyistä johtamisrakennetta, jossa näkyy yhdistetty puheenjohtaja ja toimitusjohtaja sekä riippumaton puheenjohtaja sekä yhteys yhtiön "Winning With Purpose" -vision palkkioiden välillä. ja muutoksia johdon palkitsemisohjelmaan.
Erityisiä huomioita
Sijoittajana haluat varmistaa, että yritys, jonka aiot ostaa osakkeita, noudattaa hyvää hallintotapaa, jotta vältytään tappioilta Enronin ja Worldcomin kaltaisissa tapauksissa. On tiettyjä alueita, joihin sijoittaja voi keskittyä määrittääkseen, noudattaako yritys hyvää hallintotapaa vai ei.
Näitä osa-alueita ovat muun muassa tiedonantokäytännöt, johdon palkitsemisrakenne (onko se sidottu vain suoritukseen tai muihin mittareihin?), riskienhallinta (mitä ovat päätöksenteon tarkastukset ja tasapainot yrityksessä?), eturistiriitojen yhteensovittamisen periaatteet ja menettelyt (miten lähestyykö yritys liiketoimintapäätöksiä, jotka saattavat olla ristiriidassa sen toiminta-ajatuksen kanssa?), hallituksen jäseniä (onko heillä osuutta voitosta?), sopimussuhteisiin ja sosiaalisiin velvoitteisiin (miten he suhtautuvat esimerkiksi ilmastonmuutokseen? ), suhteet myyjiin,. osakkeenomistajilta saadut valitukset ja niiden käsittely sekä auditoinnit (kuinka usein sisäiset ja ulkoiset tarkastukset suoritetaan ja miten asiat on käsitelty?).
Huonoja hallintokäytäntöjä ovat muun muassa:
Yritykset, jotka eivät tee riittävästi yhteistyötä tilintarkastajien kanssa tai eivät valitse asianmukaisen mittakaavan omaavia tilintarkastajia, mikä johtaa väärien tai vaatimustenvastaisten taloudellisten asiakirjojen julkaisemiseen
Huonot johdon palkitsemispaketit, jotka eivät luo optimaalista kannustinta yritysten toimihenkilöille
Huonosti jäsennellyt hallitukset, jotka tekevät osakkeenomistajien liian vaikeaksi syrjäyttää tehottomien vakiintuneiden toimijoiden
Nämä ovat kaikki alueita, joita sijoittaja voi tutkia ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
Corporate Governancen UKK
Mitkä ovat Corporate Governancen 4 P:tä?
Corporate Governancen neljä P:tä ovat ihmiset, prosessi, suorituskyky ja tarkoitus.
Miksi Corporate Governance on tärkeää?
Corporate Governance on tärkeä, koska se luo sääntö- ja käytäntöjärjestelmän, joka määrää, miten yritys toimii ja miten se linjaa kaikkien sidosryhmiensä edut. Hyvä hallintotapa johtaa eettisiin liiketoimintatapoihin, mikä johtaa taloudelliseen elinkelpoisuuteen.
Mitkä ovat Corporate Governancen perusperiaatteet?
Hallinto- ja ohjausjärjestelmän perusperiaatteet ovat vastuullisuus, läpinäkyvyys, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus.
Mitä ovat esimerkkejä Corporate Governancesta?
Esimerkkejä yrityshallinnosta ovat englantilais-yhdysvaltalainen malli, saksalainen malli ja japanilainen malli.
Bottom Line
Corporate Governance (Corporate Governance) koostuu ohjaavista periaatteista, joita yritys ottaa käyttöön ohjatakseen kaikkea toimintaansa, palkitsemisesta riskienhallintaan, työntekijöiden kohteluun ja epäreilujen käytäntöjen raportointiin sen ilmastovaikutuksiin ja paljon muuta.
Vahva, läpinäkyvä hallintotapa saa yrityksen tekemään eettisiä päätöksiä, jotka hyödyttävät kaikkia sen sidosryhmiä, jolloin yritys voi asettaa itsensä houkuttelevaksi vaihtoehdoksi sijoittajille, jos sen taloustilanne on myös terve. Huono hallintotapa johtaa yrityksen hajoamiseen, mikä johtaa usein skandaaleihin ja konkurssiin.
Kohokohdat
Corporate Governance on sääntöjen, käytäntöjen ja prosessien rakenne, jota käytetään yrityksen ohjaamiseen ja johtamiseen.
Yrityksen hallitus on ensisijainen hallintoon vaikuttaja.
Hallinnoinnin perusperiaatteet ovat vastuullisuus, läpinäkyvyys, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus.
Huono hallintotapa voi kyseenalaistaa yrityksen toiminnan ja sen lopullisen kannattavuuden.
Corporate Governance sisältää ympäristötietoisuuden, eettisen käyttäytymisen, yritysstrategian, palkitsemisen ja riskienhallinnan osa-alueet.
