Arvioitu nykyinen tuotto
Mikä on arvioitu nykyinen tuotto?
Arvioitu nykyinen tuotto on tuotto, jonka sijoittaja voi odottaa sijoitusrahastolta lyhyen ajanjakson aikana – esimerkiksi vuosittain. Se on itse asiassa arvio korosta,. jonka osuudenomistaja voi odottaa saavansa. Tuotto saadaan ottamalla salkun arvopapereiden arvioitu vuotuinen korkotulo ja jakamalla se suurimmalla yleisöannin hinnalla, josta on vähennetty rahaston enimmäismyyntimaksu.
Arvioidun nykyisen tuoton ymmärtäminen
Arvioitu nykyinen tuotto ei ole yhtä tarkka kuin arvioitu pitkän aikavälin tuotto. Lisäksi arvio on tyypillisesti alttiimpi korkoriskille salkun elinkaaren aikana. Arvioidun pitkän aikavälin tuoton raportoivat rahastonhoitajat pääsevät arvioon, koska kohde-etuusrahastosijoituksissa on tietty tuotto, joka annetaan alkusijoitushetkellä. Erityisesti korkoriski on olennaisin kiinteätuottoisille arvopapereille; mahdollinen markkinakorkojen nousu muodostaa riskin kiinteätuottoisten arvopapereiden arvolle.
Arvioitu pitkän aikavälin tuotto on määritelmän mukaan hypoteettinen mittari, joka antaa sijoittajille odotuksen sijoituksen tuotto -odotuksen suhteen. Arvioitu pitkän aikavälin tuotto voi olla hyödyllinen näkökohta päätettäessä, kannattaako sijoittaa korkotuotteisiin.
Se noteerataan useimmiten sijoituksissa, joissa on kiinteätuottoiset arvopaperit ja kiinteä duraatio. Esimerkiksi sijoitusrahasto (UIT) on sijoitusyhtiö, joka tarjoaa sijoittajille kiinteän salkun osakkeita ja joukkovelkakirjoja lunastettavissa olevina osuuksina tietyn ajanjakson ajan. Se on suunniteltu tarjoamaan pääoman arvonnousua ja joissakin tapauksissa osinkotuloa.
Sijoitusrahastot, sijoitusrahastot ja suljetut rahastot,. määritellään sijoitusyhtiöiksi. Kun sijoittaja haluaa sijoittaa tämän tyyppiseen luottamukseen, hänen tulee näyttää arvioitu pitkän aikavälin tuotto sekä arvioitu nykyinen tuotto. Toimenpide on verrattavissa säästötilin korkoon tai talletustodistuksen korkoon.
Arvioitu nykyinen tuotto ja läpinäkyvyys
Osuussijoitusrahastot ja erityisesti UIT-salkut, joissa on suuri allokaatio korkosijoituksiin, voivat olla sijoittajille hyvä tapa päästä käsiksi sijoitusvälineeseen, joka voi tarjota läpinäkyvyyttä pitkän aikavälin tuottojen kannalta. Nämä sijoitukset ovat yksi kolmesta muodollisesta sijoitusyhtiöstä, joita säätelee vuoden 1940 sijoitusyhtiölain laki,. joka edellyttää sijoitusyhtiön rekisteröintiä ja säätelee sijoitusyhtiöiden markkinoilla tarjoamia tuotetarjouksia. Osuussijoitusrahastot luodaan rahastorakenteen avulla ja lasketaan liikkeeseen kiinteällä eräpäivällä.
Kun arvioitu nykyinen tuotto kehitettiin ensimmäisen kerran, korot olivat melko vakaat ja normaali käytäntö oli ostaa ja tallettaa joukkovelkakirjoja nimellisarvolla, ja ennen vuotta 1989 arvioitu nykyinen tuotto oli korkotuottolaitosten suosima tulosmittaus. Kun korot muuttuivat epävakaammiksi 1970- ja 80-luvuilla, joidenkin UIT-sponsoreiden käytännöt alkoivat muuttua. Vuonna 1989 SEC sai tietää, että jotkut UIT:t sijoittivat merkittävän osan varoistaan ylihintaisiin joukkovelkakirjoihin.
Vaikka säätiön arvioitu tämänhetkinen tuotto mittaa ennakoituja kassavirtoja kohtuullisella tarkkuudella, se ei ota huomioon markkina-alennuksen tai -preemion vaikutusta salkun joukkolainoihin samalla tavalla kuin joukkovelkakirjalainan tuotto eräpäivään asti. Tästä johtuen preemiolainoista koostuvan kiinteätuottoisen UIT:n arvioitu nykyinen tuotto voi yliarvioida sijoituksen elinkaaren aikana kohtuudella odotettavissa olevan tuoton. Vastauksena SEC:n esittämiin huolenaiheisiin siitä, että UIT:n ilmoittama arvioitu nykyinen tuotto voisi johtaa mahdollisia sijoittajia harhaan, toimiala kehitti arvioitua pitkän aikavälin tuottoa ratkaisuksi arvioidun nykyisen tuoton rajoituksiin.
##Kohokohdat
Arvioitu nykyinen tuotto on arvio sijoitusrahaston lyhyen aikavälin tuotosta.
Arvioitua nykyistä tuottoa voivat vääristää korkoriski ja salkussa olevat joukkovelkakirjat, jotka käyvät kauppaa markkinoilla preemiolla tai alennuksella suhteessa niiden nimellisarvoon.
Se saadaan jakamalla arvioitu vuotuinen korkotulo julkisen tarjouksen enimmäishinnalla vähennettynä enimmäismyyntikorvauksella.
