Basel III

Mikä on Basel III?

Basel III on kansainvälinen sääntelysopimus, jolla otettiin käyttöön joukko uudistuksia, joilla pyritään vähentämään kansainvälisen pankkisektorin riskejä vaatimalla pankkeja ylläpitämään tiettyjä velkaantumisasteita ja pitämään tietyt varapääomatasot käsillä. Se aloitettiin vuonna 2009, mutta se on edelleen käytössä vuodesta 2022 lähtien.

Basel III:n ymmärtäminen

Basel III:n otti käyttöön Baselin pankkivalvontakomitea – 28 maan keskuspankkien konsortio , jonka kotipaikka on Baselissa, Sveitsissä – pian vuosien 2007–2008 finanssikriisin jälkeen. Kriisin aikana monet pankit osoittautuivat ylivelkaantuneiksi ja alipääomaisiksi aiemmista uudistuksista huolimatta.

Vaikka uusien sääntöjen täytäntöönpanolle asetettu vapaaehtoinen määräaika oli alun perin vuosi 2015, päivämäärää on toistuvasti siirretty eteenpäin ja se on tällä hetkellä tammikuussa. 1, 2023.

Basel III, jota kutsutaan myös kolmanneksi Baselin sopimukseksi, on osa jatkuvaa pyrkimystä vahvistaa kansainvälistä pankkialan sääntelykehystä, joka aloitettiin vuonna 1975. Se perustuu Basel I- ja Basel II -sopimuksiin pyrkiessään parantamaan pankkijärjestelmän kykyä käsitellä taloudellista stressiä, parantaa riskienhallintaa ja edistää avoimuutta. Tarkemmalla tasolla Basel III pyrkii vahvistamaan yksittäisten pankkien joustavuutta vähentääkseen järjestelmän laajuisten sokkien riskiä ja estääkseen tulevia taloudellisia romahduksia.

Basel III:n vähimmäispääomavaatimukset

Pankeilla on kaksi pääasiallista pääomasiiloa, jotka eroavat toisistaan laadullisesti. Tier 1 tarkoittaa pankin ydinpääomaa, omaa pääomaa ja julkistettuja varantoja, jotka näkyvät pankin tilinpäätöksessä. Jos pankille tulee merkittäviä tappioita, ensisijainen oma pääoma tarjoaa tyynyn, jonka avulla se voi kestää stressiä ja ylläpitää toiminnan jatkuvuutta.

Tier 2 sitä vastoin viittaa pankin lisäpääomaan, kuten julkistamattomiin rahastoihin ja vakuudettomiin pääomalainoihin.

Tier 1 -pääoma on likvidimpää ja sitä pidetään turvallisempana kuin Tier 2 -pääoma.

Pankin kokonaispääoma lasketaan laskemalla yhteen molemmat tasot. Basel III:n mukaan vähimmäispääomasuhde, joka pankin on ylläpidettävä, on 8 prosenttia sen riskipainotetuista varoista (R WA) ja ensisijaisten omien varojen suhde vähintään 6 prosenttia. Loput voivat olla Taso 2.

Vaikka Basel II asetti myös pankeille 8 prosentin vähimmäispääomasuhteen, Basel III nosti sen osuutta, jonka on oltava ensisijaisten varojen muodossa, 4 prosentista 6 prosenttiin. Basel III poisti laskelmasta myös vielä riskialttiimman pääomatason, Tier 3 -pääoman.

Pääomapuskurit vaikeisiin aikoihin

Basel III otti käyttöön uudet säännöt, jotka vaativat pankkien ylläpitämään lisävarantoa, joka tunnetaan suhdanteiden pääomapuskureina – lähinnä sadepäivärahastona pankeille. Näitä puskureita, jotka voivat vaihdella 0 %:sta 2,5 %:iin pankin riskipainotetuista omaisuuseristä, voidaan määrätä pankeille taloudellisen kasvun aikana. Tällä tavalla heillä pitäisi olla enemmän pääomaa valmiina talouden supistumisen aikoina, kuten taantuman aikana, jolloin he kohtaavat suurempia mahdollisia tappioita.

Niinpä sekä vähimmäispääoma- että puskurivaatimukset huomioon ottaen pankilta voitaisiin vaatia jopa 10,5 prosentin varantoa.

Myös vastasyklisten pääomapuskurien tulee koostua kokonaan Tier 1 -varoista.

Vipu- ja likviditeettitoimenpiteet

Basel III otti myös käyttöön uusia vipuvaikutus- ja likviditeettivaatimuksia,. joiden tarkoituksena on suojata liialliselta ja riskialtista luotonantoa vastaan ja varmistaa samalla, että pankeilla on riittävästi likviditeettiä taloudellisten vaikeuksien aikana. Erityisesti se asetti velkaantumisasteen niin sanotuille "maailmanlaajuisille systeemisesti tärkeille pankeille". Suhde on laskettu jakamalla ensisijainen oma pääoma pankin taseen loppusummalla, vähimmäissuhdevaatimus on 3 %.

Lisäksi Basel III vahvisti useita likviditeettiin liittyviä sääntöjä. Yksi, likviditeetin kattavuusaste, edellyttää, että pankeilla on "riittävä reservi korkealaatuisia likvidejä varoja (HQLA), jotta ne selviävät 30 kalenteripäivää kestävästä merkittävästä likviditeettistressistä". HQLA tarkoittaa omaisuutta, joka voidaan muuntaa käteiseksi nopeasti ilman merkittävää arvon menetystä.

Toinen likviditeettiin liittyvä varaus on stabiili nettovarainhankinta (NSF), joka vertaa pankin "käytettävissä olevaa vakaata varainhankintaa" (lähinnä pääomaa ja velkoja, joiden aikahorisontti on yli yksi vuosi) siihen vakaan rahoituksen määrään, jota pankin tarvitsee pitää varojensa likviditeetin, erääntymisen ja riskitason perusteella. Pankin NSF-suhteen on oltava vähintään 100 %. Tämän säännön tavoitteena on luoda "kannustimia pankeille rahoittamaan toimintaansa jatkuvasti vakaammilla rahoituslähteillä" sen sijaan, että ne täyttäisivät taseensa "suhteellisen halvalla ja runsaalla lyhytaikaisella tukkurahoituksella".

Bottom Line

Basel III on joukko kansainvälisiä pankkiuudistuksia ja kolmas Baselin sopimuksista. Sen loi Sveitsissä toimiva Baselin pankkivalvontakomitea, joka koostuu keskuspankeista ympäri maailmaa, mukaan lukien Yhdysvaltain keskuspankki. Basel III pyrkii korjaamaan joitakin Basel I:n ja Basel II:n sääntelyn puutteita, jotka ilmenivät vuosien 2007–2008 finanssikriisin aikana. Basel III on tarkoitus ottaa täysimääräisesti käyttöön vuoteen 2028 mennessä.

##Kohokohdat

• 28 maan keskuspankkien konsortio kehitti Basel III:n vuonna 2009, suurelta osin vastauksena vuosien 2007–2008 finanssikriisiin ja sitä seuranneeseen talouden taantumaan. Vuodesta 2022 lähtien se on vielä täytäntöönpanovaiheessa.

• Basel III on kansainvälinen sääntelysopimus, joka käynnisti joukon uudistuksia, joiden tarkoituksena on parantaa pankkisektorin sääntelyä, valvontaa ja riskienhallintaa.

• Basel III on toistuva askel meneillään olevassa ponnistelussa pankkialan sääntelykehyksen parantamiseksi.

##UKK

Milloin Basel III tulee voimaan?

Osa Basel III -sopimuksesta on jo astunut voimaan joissakin maissa. Loput alkavat tällä hetkellä toteuttaa tammikuussa. 1, 2023, ja se otetaan käyttöön asteittain viiden vuoden aikana.

Mikä on Basel III?

Basel III on kolmas kansainvälisten pankkiuudistusten sarjassa, joka tunnetaan nimellä Basel Accords.

Mikä on Basel III:n tavoite?

Basel III:n tavoitteena on parantaa maailmanlaajuisen pankkisektorin sääntelyä, valvontaa ja riskienhallintaa sekä korjata Basel I:n ja Basel II:n puutteet, jotka ilmenivät subprime-asuntolainojen romahduksen ja finanssikriisin 2007–2008 aikana.