Investor's wiki

Maksushokki

Maksushokki

Mikä on maksushokki?

Maksusokilla tarkoitetaan henkilön velkojen ja velkojen dramaattista kasvua, joka voi saada hänet laiminlyömään taloudellisia velvoitteitaan. Yksinkertaisesti sanottuna maksusokki syntyy, kun joku joutuu melko äkillisesti maksamaan kuukausittaista velkaa enemmän kuin hänellä on tuloistaan varaa.

Tätä käsitettä käytetään yleisesti osoittamaan, kuinka paljon enemmän lainanottajan on maksettava lainanantajalle, kun hän ottaa asuntolainaa. Maksusokki on myös riski, joka liittyy tiettyihin vaihtuvakorkoisiin tai teaser-korkoisiin asuntolainatuotteisiin, mukaan lukien maksuvaihtoehdon säädettävän koron asuntolainat (ARM) ja vain korkoiset lainat ilmapallomaksulla.

Kuinka maksushokki toimii

Maksusokki voi johtua monista eri tekijöistä. Se voi johtua yksilön taloudellisen tilanteen muutoksista – kuten tulojen laskusta tai työttömyydestä – muutoksista korko- ja maksurakenteissa tai siitä, että henkilö tekee muutoksia velkarakenteeseensa, esimerkiksi siirtyessään vuokraamisesta omistukseen. Koti.

Lainanantajat laskevat usein maksushokin, jonka lainanottajat todennäköisesti kokevat, kun he ensimmäisen kerran ottavat asuntolainan tai rahoittavat uudelleen. Ne mittaavat kuluttajan kykyä maksaa takaisin velkaa erilaisilla laskelmilla, mukaan lukien 28/36- sääntö,. jonka mukaan kotitalouden tulee käyttää enintään 28 % bruttokuukausituloistaan asumismenoihin ja enintään 36 % velanhoitoon. , mukaan lukien asunnot ja muut velat, kuten autolainat.

Korkojen muutokset ovat yksi suurimmista maksusokkien syistä. Asuntolainanottajat – erityisesti ne, joilla on säädettävän koron asuntolainat (ARM) – kohtaavat yleensä seuraavat skenaariot, jotka voivat johtaa tähän riskiin:

Kuluttajat houkuttelevat yleensä ARM:ita suhteellisen alhaisten kuukausimaksujen vuoksi. He saattavat uskoa, että asuntolaina pysyy edullisena. Nämä maksurakenteet voivat kuitenkin kostautua, jos aikataulun mukaisten maksujen kasvu ylittää summan, joka lainanottajalla on varaa maksaa kuukausittain.

Kiinteäkorkoiset lainat estävät aikataulun mukaisen maksujen tai korkojen nousun eivätkä siten sisällä maksushokin riskiä.

Erityisiä huomioita

Rahoituslaitokset käyttävät laskelmia yksilön maksusokkikynnyksen määrittämiseen ja ketä ne tarjoavat rahoittamaan. Maksusokkikynnys perustuu ajatukseen, että lainanottaja, joka maksaa jo merkittäviä kuukausittaisia asuntomaksuja, pystyy käsittelemään vielä isomman maksun.

Lainanottaja voi joutua maksushokin ja lainahäiriön uhriksi, jos hänellä on tällä hetkellä vaatimaton asuntomaksu ja uudet kuukausisitoumukset ovat huomattavasti korkeammat. Esimerkiksi joku, joka maksaa 1 200 dollaria kuukausittain vuokraa, voi kokea 400 dollarin tai 133 prosentin maksusokin pelkästään asumiskuluista, jos hän ottaa asuntolainan, joka vaatii hänen maksamaan 1 600 dollaria kuukaudessa.

On yleistä, että lainanantajat kieltäytyvät rahoittamasta lainanottajaa, jonka maksu on 200 % tai enemmän hänen nykyisestä asuntomaksustaan.

Pankit tai asuntolainanantajat luovat kynnyskaavansa määrittääkseen, onko nykyisten asuntolainamaksujen suhde ehdotettuihin asuntolainamaksuihin riittävän alhainen maksushokin estämiseksi. Nykyinen asuntomaksu voi olla joko asuntolaina- tai vuokrameno. Luottopisteet ja kassavirta ovat myös keskeisiä tekijöitä, jotka otetaan huomioon sallittua maksusokkirajaa laskettaessa.

Tämä laskelma ei tarkoita, että lainanottaja, jolla on alhainen asuntomaksu, ei voisi saada asuntolainaa. Laskentaa käytetään sen sijaan ohjaamaan lainanottaja oikeaan lainatyyppiin maksushokin estämiseksi. Nämä lainat ovat yleensä perinteisempiä ja konservatiivisempia, kuten kiinteäkorkoiset asuntolainat ja ARM-lainat, joissa on elinikäinen katto.

##Kohokohdat

  • Rahoituslaitokset käyttävät laskelmia yksilön maksusokkikynnyksen määrittämiseen ja ketä ne tarjoavat rahoittamaan.

  • Maksusokki liittyy yleensä tiettyihin asuntolaina- tai luottotuotteisiin, jotka siirtyvät alhaisesta käyttöönottokorosta korkeampaan korkoon.

  • Maksusokki syntyy, kun lainanottajan kulut tai velat kasvavat yli maksukyvyn suhteellisen lyhyessä ajassa.

  • Tämä riski voi syntyä, kun jonkun taloudellinen tilanne muuttuu, kun korot muuttuvat tai kun henkilö lisää velkataakkaa – esimerkiksi siirtyessään vuokrasta asunnon omistamiseen.